Oli synkkä ja myrskyinen yö - sekä Svartnatta.
Hyiseen yöhön suuntasimme AngA:n 3. joukkueessa kokoonpanolla Misu ja Vormisto. Ohjelmassa oli n. 8,7km pätkät ja mukana muutamia ruotsalaisia kansallisen tason duettoja, kuten Ulrichehamns ja Hällenin poijat. Avaukseen oli eksynyt mukaan ruottin kulkupäällikkö Erik Öhlund ja noin puolivälissä osuutta joutui Ankkureiden ykkösen avaaja Mädi toteamaan, "Öhlund karkaa, eikä kukaan muu pysy perässä kuin Patana." Jäätävää!
Itse en tiennyt kilpailukeskuksessa ykkösosuuden vaiheista tuon taivaallista ja harmikseni en ollut kuullut joukkuettamme väliaikarastin luettelossakaan. Öhlund saapui lopulta yksin vaihtoon noin 30 sekunnin kärjessä. Sitten alkoi näkyä seuraavia lamppuja. Muutamia ruotsalaisia ja neljäntenä vaihtoon saapui n. 50 s kärjestä ykkösjoukkueen Mädi, mutta Mikko vain 10 m perässä. Mikko huikkaa karttaa antessaan, että alku on sama ja loppu mulla lyhyempi. Hyvä tietää...
Yhdessä Mäksän kanssa lähdemme taivaltamaan omaa osuuttamme. Juoksemme koolle Öbergin kiinni, joka kuitenkin heti alusta puikkaa polkua vasemmalle, kun itse pyyhällän sovitun mukaan suoraan rastiviivan suuntaan. Kartan huomataan heti alkutaipaleella täyttävän ruotsalaisen laatukartan kriteerit, mikä ei tule yllätyksenä. Rastia lähestytteässä etuvasemmalla näkyy valoa. Rastille tultaessa ehdin nähdä Öbergin paidan säntäävän kohti kakkosta. Ei muuta kuin perään...
Kakkosvälin aikana tavoitan vähitellen Öbergin, joka etenee varsin sujuvasti. Perässä ei näytä pysyvän kuin Mäksä ja Niggli. Nelosrastille tultaessa Öberg etenee liikaa vasemmalle ja pääsen kuittaamaan. Saan suunnistaa yksin seuraavan rastin puoliväliin, jolloin PETER puskee takaa, rinnalle. Rastilla leima ruutuun yhtäaikaa. Kutoselle lähdettäessä Öberg suuntaa aika reippaasti vasemmalle, kun itse pyrin pysymään rinteen suunnassa. Rasti ei löydy kovin sujuvasti, vaan pysähtelyjä tulee runsaasti noin 50 m ennen lippua. Lopulta saan pyöreästä kumpareesta kiinni ja uskallan rastille asti. Heti perässäni seuraa Mäksä ja Niggli. Kääntäessäni lampun kohti seuraavaa väliä Näen yhden lampun tulevan etuvasemmalta rastimme Suuntaan. Arvaan Öbergin olevan tekemessä pesäeroa. Hetken ajattelen riskinottoa seiskalle ja juosta valoa kiinni, mutta en kuitenkaan täysin osta tätä vaihtoehtoa. Tuloksena kuitenkin noin15 sekunnin koukku vasemmalla ja Öberg karkaa.
Isken ranteeni niin suoraan kuin ikinä kykenen ja lataan rannemalliini ehkä maailman tarkimman suunnan. Ajopolulla mietin, pitäisikö kiertää ympäri, mutta hieman epävarmasti jatkan suoraan kuitenkin kinnaten koko ajan hieman oikealle, mikä toisaalta on mukavampi vaihtoehto, kuin painaa koko väli varvikossa. Polkuvälillä ehtiikin hyvin suunnitella kasirastin tarkan rastinoton. Lippu löytyy jo 1,5 min etsintöjen jälkeen.
Niggli sai meidän (Mäksä ja minä) pummistamme johtuen pienen etumatkan, mutta se selkä hinataan hyvin nopeasti kiinni. Ysi löytyy ongelmitta ja seuraava väli näyttää vaativalta ruotsalaiselta polkuväliltä. Suuntaan aika jyrkästi oikealle, josta otan polun alle. Juoksen reippaasti ja kuuntelen samalla takana eteneviä kavereita. Aluksi luulen, että nyt taisivat molemmat jäädä, mutta rastille tultaessa huomaan, että joku sieltä tulee. Mäksä on aloittanut raivoisan loppuvetonsa ja Niggli alkaa nitkahtaa. Kahdelletoista hyökättäessä Mäksä aloittaa 5*15m intervallit ja päätän lisätä itsekin vauhtia. Polkua lähestyttäessä huomaan Mäksän suuntaavan hieman vasemmalla ja muistan Mikon sanat lyhyestä lopusta. Otan leimat varmasti ja jo hieman tyylitellen ja luen huolellisesti erittäin vaativalta näyttävän lopun. Onneksi olen käynyt katsomassa myös viimeisen rastin kylvösuunnat etukäteen ja tiedän pystyväni valitsemaan täydellisen mikroreitinvalinnan maalisuoralla noin 5 cm sänkipellolla. Olemme toisia ilman sen suurempaa dramatiikkaa.
Kolmannen sijan nappaa ankkureiden ykkönen noin 5cm erolla ennen Ulrichehamnia.
Lisää tuloksia
http://www.vingakersok.nu/sn2008/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti